Insight by MINT – Digiajan strategiatyö 1/3

Digiajan strategiatyö

Digiajan strategiatyö on kolmen artikkelin sarja, joka pureutuu strategiatyön muutoksiin digitalisoitumisen edetessä yhä voimakkaammin ja vauhdikkaammin.

Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään digitalisoitumisen vaikutuksia yritykseen ja sen toimintaan. Toisessa osassa keskitytään strategiseen suunnitteluun digiajan yrityksessä. Kolmas osa keskittyy niihin työkaluihin, jotka tukevat digiajan yrityksen suunnitteluprosessia.

Digiajan strategiatyö 1/3: Digitaalisuus yrityksen ytimeen

Digitaalisuus on muuttanut ihmisten, kuluttajien ja asiakkaiden käyttäytymistä merkittävästi ja pysyvästi. Kauppatavat ja käyttäytyminen ovat muuttuneet niin B2C kuin B2B-liiketoiminnassa. Yritysten sisällä prosessit ovat automatisoituneet ja muuttuneet digitaalisiksi. Myös tavat tehdä työtä ovat muuttuneet. Paraikaa muuttuvat talouden ja yhteiskunnan rakenteet; digitaalisiksi.

Muutos seuraavien kymmenen vuoden aikana tulee olemaan suurempi kuin toteutunut muutos kuluneen kymmenen taantumavuoden aikana; digitaalisuus ajurina.

Digitalisoituminen laskee monilla toimialoilla markkinoille tulon esteitä verkon mahdollistaessa toiminnan tehokkaan ja nopean aloituksen. Myös toimialojen väliset rajat hämärtyvät ja haastajia ilmaantuu yllättäviltäkin tahoilta ja täysin toisilta toimialoilta. Haastajat ovat tyypillisesti nopeita ja ketteriä liikkeissään ja haastavat tosissaan alan kuin alan vakiintuneet toimijat. Perinteisten arvoketjujen rakenne murtuu ja luo mahdollisuuksia uusille täsmäiskuja tekeville kilpailijoille. Markkinaosuudet muuttuvat nopeasti.

Digitaalisuus on poistanut ja poistaa rajoja niin maantieteellisesti kuin toiminnallisestikin. Tavarat, palvelut, raha ja ihmiset (myös työpanos) liikkuvat digitaalisessa maailmassa rajoitta. Yhteiskunnallinen sääntelykin on tuomittu hakemaan ja noudattamaan yhä enenevässä määrin globaaleja sääntöjä. Digitaalisten hyödykkeiden (musiikki, elokuvat, suunnitelmat, piirustukset jne) kauppa on luonnostaan verkossa. Nyt myös perinteiset hyödykkeet voidaan 3D-tulostimilla tulostaa suoraan käyttöpaikkaansa, kunhan verkossa ensin liikkuu tulostamisen mahdollistava design-tiedosto. Tuttuja ovat sähköinen maksaminen, etätyö ja globaalit tiimit ryhmätyön mahdollistavine sovelluksineen. Sovellukset jotka mahdollistavat ostamisen ja maksamisen ovat muodostuneet omaksi teollisuudenalakseen. Perinteisesti liikkuva fyysinen tavara saa ympärilleen digitaalisen paketin tai kääreen, joka helpottaa ja tehostaa tavaran kulkua paikasta toiseen. Tiedetään, missä tavara kulkee ja milloin se on perillä. Teollinen tuotanto ilman digitaalisesti ohjattua komponenttivirtaa on käytännössä mahdotonta.

Lähes täydellinen läpinäkyvyys on myös digitaalisuuden tulosta. Ominaisuuksien, toimintojen, palvelujen ja hintojen vertailu on äärettömän helppoa. Tämä luo uudenlaisia paineita hinnoitteluun ja katteisiin. Kehitys on synnyttänyt myös uusia palveluja, esimerkiksi hakurobotit. Robotit tekevät tuotevertailut asiakkaan puolesta ja kokoavat tulokset helposti tarkasteltavaan muotoon. Robotti rakentaa matkan lentoineen, hotelleineen ja vuokra-autoineen haluttuun kohteeseen. Robotit mahdollistavat myös pienten tarjoajien mukaantulon sekä tuotteiden ja palvelujen tarjontaan että robottipalveluiden tarjoajina. Merkittävää on, että robottien toimiessa hinnoittelu tapahtuu reaaliaikaisesti ja dynaamisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Dynaamiseen ja kilpailukykyiseen hinnoitteluun kykenevät yritykset vievät kaupat. Robottiensa tehokkuuteen luottavat toimijat tarjoavat hintatakuita ja kytkevät tuotteisiin kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita, kuten vakuutuksia, huoltoa tai etävalvontaa.

Yritysten toiminnassa digitalisoituminen näkyy erityisesti automaation lisääntymisenä. Uusien haastajien voima on usein kyvyssä tuottaa hyödykkeitä ja palveluita merkittävästi pienemmällä panostuksella, henkilöstömäärällä ja plug-and-play –tyyppisiä teknisiä ratkaisuja käyttäen. Automaation vaikutukset näkyvät suoraan suorituskyvyssä, tehokkuudessa ja kustannuksissa.

Tekniikka digitalisoitumisen taustalla on tuttua ja tunnettua. Sitä käytetään uusilla tavoilla luomaan uudenlaista tehokkuutta. Merkittävä tekijä on saatavilla olevan tiedon määrän eksponentiaalinen kasvu. Tietoa saadaan verkosta, omista järjestelmistä ja toiminnasta, asiakkaiden ja kumppaneiden järjestelmistä aina kasvava määrä. Myös tiedon jalostamisen tekniikat ja algoritmit ovat kehittyneet voimakkaasti. Menestyvältä digiajan yritykseltä edellytetään erittäin hyvää kykyä havaita, koota, jalostaa, jakaa ja hyödyntää tietoa. Tavoite on tehdä parempia päätöksiä ja nykyistä nopeammin. Uusille digiajan yrityksille tämä kyky syntyy lähes luonnostaan uusien työkalujen käytön myötä. Vakiintuneiden toimijoiden on tämä kyky hankittava.

Ohjelmistot korvaavat työvoimaa digiajan liiketoiminnassa. Tekniikka ja ohjelmistologiikka kehittyvät ja yhä monimutkaisempia tehtäviä voidaan jättää ohjelmistojen tehtäväksi. Samaan aikaan yritysten on löydettävä päteviä tekijöitä niihin tehtäviin, joita ei voida automatisoida. Käynnissä on melkoinen muutos ja kisa kyvykkyyksistä ja sen voi havaita yhden yrityksen samanaikaisista YT-neuvotteluista ja uusrekrytoinneista. Muutos on tapahtumassa myös työn tekemisessä. Alamme olla rajalla, jossa työ on joukko projekteja eri toimeksiantajille ilman varsinaista työntekijä-työnantaja –roolitusta. Joukko eikä sarja projekteja siksi, että niitä saattaa olla käynnissä samanaikaisesti useita useille eri toimeksiantajalle. Ja kuten jo aiemmin tässä artikkelissa todettiin, maantiede, kellonaika tai kieli eivät ole esteitä digiajan työn tekemiselle.

Menestyäkseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä yrityksen on hallittava kilpailurakenteen jatkuva muutos, kehitettävä liiketoimintamalliaan keskeytyksettä ja parannettava suorituskykyään viikosta ja kuukaudesta toiseen. Toiminnan, johtamisen ja suunnittelun aikajänteet lyhenevät. Organisaatiot ja hierarkiat mataloituvat, päätöksentekoa siirretään yhä enemmän itsenäisille tiimeille. Tiimit päättävät itse, mitä kehittävät ja tuottavat ja organisoituvat itsenäisesti tilanteen ja tarpeen mukaan pitäen asiakkaan tarpeineen oman ajattelunsa keskiössä. Keskeinen kysymys on, kuka ja miten hallitsee yritystä niin, että se etenee ja kehittyy haluttuun suuntaan?

Digiajan yrityksen toiminnallinen kuvaus näyttää tältä:

Kuvan keskiössä ovat ihmiset, ilman osaavia ihmisiä yritys ei jatkossakaan tule toimeen. Ihmiset tekevät yrityksen menestyksen. Digiajan yrityksessä yrityskulttuuri on aiempaa suuremmassa roolissa. Kulttuurin voi määritellä tässä yhteydessä yhteisesti ymmärretyksi tavaksi tehdä merkityksellistä (asiakas)työtä. Mitä vahvempi kulttuuri yrityksessä on, sitä vähemmän sääntöjä ja perinteistä johtamista tarvitaan. Vahvan yrityskulttuurin vallitessa voi luottaa siihen, että jokainen tekee oikeita asioita. Ihmiset voivat tehdä työtään itsenäisemmin ja jopa yrittäjähenkisesti, sekä yksilöinä että tiimeissä.

Asiakaskokemus on toiminnan kulminaatiopiste; antoisa ja yhtenäinen asiakaskokemus monikanavaisessa palvelukokonaisuudessa on hyvä tavoite. Digitaalisessa maailmassa on vakavasti harkittava 24/7 palvelua. Digitaalinen markkinointi, myynti ja jakelu tuovat parempaa laatua ja tuottoa. Perinteisten kanavien toimintaa voidaan kasvattaa digitaalisin keinoin. Tuotanto on luonnollisesti täysin digitaalisesti ohjattua ja pitkälle automatisoitua. Myös virtuaalinen asiakaspalvelu ja hallinto voidaan nähdä osaksi digitaalista tuotantoa. Riskienhallinta tukeutuu suureen datamäärään, digitaalisiin palveluprosesseihin sisällytettyihin ja automatisoituihin kontrolleihin. Riskienhallintaa on myös markkinoinnin ja myynnin parempi kohdistaminen omaan palveluhistoriatietoon ja ulkoisiin tietolähteisiin perustuvan kohderyhmämäärittelyn kehittyessä.

Digiajan yrityksen johtaminen ja yrityksen tulevaisuuden suunnittelu on mielenkiintoinen ja haastava kokonaisuus. Johtamista on käsitelty aiemmin tässä artikkelissa ja johtamisen kehittyminen erityisesti valtuuttamiseksi on todennäköinen suunta. Mutta miten kehittyy suunnittelu? ja erityisesti pitkän aikavälin suunnittelu? Digiajan yrityksen strategiseen suunnitteluun keskitymme seuraavassa artikkelissa.

Jukka Peltola Mint Consulting

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *