Digiajan strategiatyö
Digiajan strategiatyö on kolmen artikkelin sarja, joka pureutuu strategiatyön muutoksiin digitalisoitumisen edetessä yhä voimakkaammin ja vauhdikkaammin.
Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin digitalisoitumisen vaikutuksia yritykseen ja sen toimintaan. Tässä sarjan toisessa osassa keskitytään strategiseen suunnitteluun digiajan yrityksessä. Kolmas osa keskittyy niihin työkaluihin, jotka tukevat digiajan yrityksen suunnitteluprosessia.
Digiajan strategiatyö 2/3: Suunnitteluprosessi
Digiajan yrityksen toimintamallin keskiössä ovat ihmiset ja yrityskulttuuri (ks artikkelisarjan ensimmäinen osa). Ihmiset tekevät digiaikanakin yrityksen menestyksen. Hierarkiat madaltuvat ja päätöksenteko muuttuu. Yrityskulttuuri määriteltiin yhteisesti ymmärretyksi tavaksi tehdä merkityksellistä (asiakas)työtä. Vahva yrityskulttuuri ohjaa ihmisiä tekemään oikeita asioita ja päätöksiä. Näistä syistä digiajan yrityksen suunnittelussa korostuvat osallistuminen, ymmärtäminen ja sitoutuminen.
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja jatkuvasti. Kilpailun rakenteet ja arvoketjut muokkautuvat odottamattomillakin tavoilla. Uusia kilpailijoita ilmaantuu kuin tyhjästä ja jopa täysin toisilta toimialoilta. Saatavissa ja käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa edelleen eksponentiaalisesti. Todella merkityksellisen ja tarvittavan tiedon jalostamiskykyyn on panostettava voimakkaasti. Suunnittelun kannalta tämä tarkoittaa rinnakkaisten ja mahdollisten etenemispolkujen määrän kasvua. Tarvitaan kyky rakentaa ja hallita useita suunnitelmia keskenään vertailukelpoisina.
Strategiatyön luonne muuttuu, vuosikellosta siirrytään jatkuvaan strategiseen suunnitteluun, jossa valitun strategian kelpoisuutta arvioidaan keskeytyksettä ja sisältöä päivitetään aina, kun se on tarpeellista. Strategiaa voidaan myös vaihtaa, siksi suunnitteluvaiheen vaihtoehtoiset etenemispolut ja strategiat on pidettävä ajan tasalla. Uusia etenemispolkuja ja suunnitelmia on rakennettava nopeastikin ja edellisten kanssa vertailukelpoisina. Suunnittelutyö konkretisoituu, strategia sisältää aina toimintaa ja toimintasuunnitelmia. Strateginen suunnittelu ja toiminnan suunnittelu lomittuvat. Tämä edellyttää organisaatiolta itseohjautuvuutta. Suunnittelu on osallistavaa yhteistyötä, joka edellyttää myös omia työkaluja ja automaatiota. Osallistava suunnittelu on kokemuksen, jalostetun tiedon ja taajamajärjen yhteiskäyttöä.
Digiajan strategiatyö korostaa yhteistä, selkeää ja ymmärrettävää näkemystä yrityksen pitkän aikavälin kehittymisestä ja tavoitteesta. Tavoitteen on oltava selkeä, koska reitti siihen saattaa mutkitella ja muuttua monesti matkan aikana.
Suunnitteluprosessille on edellä esitetty melkoisia paineita. Ollakseen toimiva, suunnitteluprosessin pitää kytkeä yhteen ihmiset (ymmärtäminen, sitoutuminen), yrityskulttuuri (rakentaminen, päivittäminen), yrityksen pitkän aikavälin tavoite, toimintaympäristön havainnointi, tehokas suunnittelutyö, suunnitelmien ylläpito ja päivitys sekä aktiivinen mittaus ja seuranta.
Digiajan suunnitteluprosessin kuvaus poikkeaa aiemmista mm lisääntyneen nuolimääränsä vuoksi. Suunnittelu on edelleen suunnittelua digiaikanakin, aivan kuten business on businesta, niitä tehdään nyt uusilla tavoilla ja välineillä. Nuolet kuvaavat sitä, että havainnoitavia asioita ja mahdollisia etenemispolkuja on merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Ne kertovat myös, että yksin valitun strategian (vihreä nuoli) toteutus ja seuranta ei riitä, vaan rinnalla on pidettävä ajantasaisina myös tärkeimmät vaihtoehtoiset strategiat. Valittu strategia himmenee aina kierroksen edetessä ja päätyy olemaan valintavaiheessa samanarvoinen uusien tai uudistettujen vaihtoehtojen kanssa. Se saattaa tulla toki myös uudelleen valituksi.
Prosessin vaiheet ovat nimikkeiltään tuttuja, mutta niiden sisältö, toteutustapa ja tulokset ovat uudistuneet. Erityisesti havainnoi ja kartoita vaiheen toteutustavassa korostuu automaatio. Tämä vaihe käynnistää tarvittaessa aina uuden päätöskierroksen, kun sitä edellyttävä muutos on havaittu. Toimintamalliltaan prosessi on kevyt, jotta se voidaan pitää jatkuvasti käynnissä. Tulokset ovat tiiviitä ja nyt olemme lähellä yhden-sivun-tiivistelmä tasoa, tosin sivukoko on vähintään A3. Toteuttaakseen tavoitteensa prosessi on käytännössä järjestelmätuettu. Järjestelmä sallii kaikkien prosessityöhön osallistuvien työskentelyn 24/5-periaatteella. Tällöin vaihtoehtoisten polkujen keskeytymätön rakentaminen, päivittäminen ja vaihtoehtojen arviointi on osa osallistujien toimenkuvaa. Järjestelmän automatisoidut ja yhdessä vahvistetut laskentamallit varmistavat vaihtoehtojen vertailtavuuden. Kommentointi, keskustelu ja päätökset voidaan tehdä sähköisesti sekä toteutuksessa olevan strategian että uusien vaihtoehtojen osalta.
Prosessia tukeviin työkaluihin keskitymme tarkemmin sarjan kolmannessa osassa.
Jukka Peltola Mint Consulting