Insight by MINT – Teollinen Internet

Teollinen Internet – liiketoimintanäkökulma

Teollisen internetin liiketoimintaympäristön perustana ovat kehittynyt anturiteknologia ja M2M (Machine-to Machine) –yhteydet. Niiden avulla esineillä, laitteilla ja koneilla on kyky sekä tuottaa merkityksellistä tietoa että välittää sitä verkossa. Kun tähän lisätään toiminnallisuutta, voidaan puhua esineiden internetistä (Internet of Things, IoT, esineiden/asioiden internet). Esimerkkeinä vaikkapa puhelinsovelluksella toimivat lukot toimistorakennuksessa tai älypuhelimella ohjattavat kodin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät. Teollinen internet (Industrial Internet) voidaan nähdä esineiden internetin päällä olevaksi liiketoimintalähtöiseksi kerrokseksi. Älykkäästi toisiinsa yhdistetyt laitteet tuottavat dataa, jota kerätään ja analysoidaan tehokkailla työkaluilla. Analyysien tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä ja toimenpiteitä, jotka voivat olla yksittäisten huoltotoimenpiteiden käynnistämisiä tai koko toimitetun laitekannan ohjainohjelmistojen päivityksiä tai kokonaan uuden ominaisuuden tai palvelun rakentamista. Varsin laaja skaala uusia mahdollisuuksia uuteen ansaintaan.

Uudet ansaintamahdollisuudet ovat teollisen internetin parasta antia. Edellä kuvatut anturi- ja tietoliikennetekniikka mahdollistavat, mutta eivät yksinään tuota valmiita ratkaisuja. Tarvitaan analyysityökaluja, ajattelua, suunnittelua ja valmiutta uudistaa nykyisiä, toimivia teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja. Mahdollisuudet voi karkeasti jakaa kahteen ryhmään: optimointi ja uuden rakentaminen. Optimoinnilla tarkoitan nykyisten ratkaisujen tuottavuuden, tehokkuuden ja käytettävyyden kehittämistä sekä hyvin usein asiakaspalvelun parantamista. Uuden rakentamisessa luodaan kokonaan uusia ominaisuuksia, tuotteita ja palveluita sekä muokataan arvoketjuasemaa. Asiakkaan sanoin uusia mahdollisuuksia arvioidessamme: ”Olo on kuin oravanpojalla – edessä on sata käpyä, mutta suussa ei ole vielä yhtään hammasta”.

Hampaita varten tarvitaan antureita. Antureilla ymmärrän paitsi mekaanisia, myös ohjelmallisia antureita, joiden avulla selvitetään laitteiden ja niiden ohjainohjelmien käyttötapoja sekä palvelujen ja ominaisuuksien käyttöä – asiakkaan käyttäytymistä. Anturit yksinään eivät riitä, vaan niiden tuottama data pitää kyetä yhdistämään johonkin ominaisuuteen, toimintoon tai palveluun. Tekninen osaaminen yhdistyy analyyttiseen osaamiseen ja edelleen liiketoimintaosaamiseen. Vasta sitten syntyy kyky tuottaa uusia ominaisuuksia, tuotteita ja palveluita. Lisäksi jonkun on myytävä ne asiakkaalle ja asiakkaalla täytyy olla osaavaa henkilöstöä ottamaan uudet mahdollisuudet käyttöön. Toki pikavoittojakin on tarjolla, suunnitelmallista etenemistä kuitenkaan unohtamatta. Avainasemassa onnistumisen kannalta ovat poikkitieteellinen osaaminen ja kyky edetä iteratiivisesti, kokeillen mikä toimii ja mikä ei. Iterointi on perinteisestä teollisesta tuotekehityksestä poikkeava malli ja edellyttää uutta ajattelua myös nopeiden sykliensä vuoksi.

Optimoinnin alueella uusi data tarjoaa mahdollisuudet hyvään simulointiin, jonka avulla parannetaan koneiden ja laitteiden tehokkuutta, tuottavuutta, käytettävyyttä ja kehitetään ominaisuuksia. Samalla kehitetään valmistusprosessia ja elinkaaren hallintaa. Parannusten vaikutus arvioidaan kymmeniksi prosenteiksi sekä säästöinä että tuottavuuden kasvuna. Kone- ja laitevalmistaja hyödyt ovat selkeät. Käytännössä kehittäminen näkyy asiakkaalle esimerkiksi uusina mahdollisuuksina koneiden ja laitteiden etäohjaukseen, -hallintaan ja –huoltoon. Asiakas hyötyy todennäköisesti myös kapasiteettikasvuna, parantuneena energiatehokkuutena sekä korkeampana käytettävyytenä, unohtamatta työturvallisuutta. On mahdollista, että myös koneilla ja laitteilla tuotettavat tuotteet ovat aiempaa laadukkaampia ja/tai niihin voidaan sisällyttää uusia ominaisuuksia ja/tai ne ovat aiempaa ympäristöystävällisempiä. Näin myös asiakas saa uusia ansaintamahdollisuuksia.

Teollinen internet mahdollisuuksineen muokkaa liiketoimintaympäristöä merkittävästi ja nostaa esille myös joukon mielenkiintoisia kysymyksiä. Aloitetaan datasta, ratkaistavana on kysymys siitä, kuka omistaa jatkossa koneista ja laitteista, niiden ohjainohjelmista ja käyttötavoista kerätyn datan? Laitetoimittaja, heidän asiakkaansa vai omistetaanko se yhdessä? Miten datan yhteiskäyttö järjestetään? Koko asiakaskannasta kerääntyvän datan analysointi mahdollistaa mm tehokkaimpien käyttötapojen löytämisen. Saako yksittäisen asiakkaan dataa käyttää massa-analysointiin? Voiko yksittäisen asiakkaan löytämää tehokkainta tapaa jakaa muille asiakkaille (mahdollisille kilpailijoille)? Entäpä sitten etävalvonta, -ohjaus tai –huolto. Mitä sovitaan toimittajan oikeudesta tai velvollisuudesta päivittää koneen tai laitteen ohjelmistoja? Saako toimittaja huoltaa koneen sen toiminnan kannalta otollisimpana ajankohtana? Kysymysten sarja on pitkä. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimusrakenteiden läpikäyntiä ja tarkistamista samoin kuin asiakkaan kanssa sovittavan yhteistoimintamallin täsmentämistä.

Mielenkiintoista on arvioida teollisen internetin vaikutusta arvoketjuihin. Mitä jos laitetoimittaja vastaisi jatkossa myös laitteen operoinnista ja saisi korvauksen myös siitä? Laitetoimittaja voisi todennäköisesti suuren toimitetun laitekannan turvin pitää yllä vahvaa palvelukeskusta ja hoitaa operoinnin keskitetysti aiempaa merkittävästi pienemmän paikallisen henkilöstön voimin. Tuloksena olisi merkittäviä säästöjä ja ansaintaa molemmille osapuolille. Seuraava kysymys on luonnollisesti, kuka omistaisi tällaisessa tapauksessa koneet ja laitteet?

Vaikka otsikkona on teollinen internet, toivon myös palveluyritysten tutustuvan aiheeseen ja teollisen internetin toimintalogiikkaan, sillä uskon sieltä löytyvän monia hyviä ajatuksia myös palveluliiketoiminnassa hyödynnettäväksi.

Jukka Peltola Mint Consulting

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *