Insight by MINT – Tuote- ja palvelukehityksellä irti taantumasta

Onkohan koskaan ollut parempaa ja merkityksellisempää hetkeä panostaa tuote- ja palvelukehitykseen? Kysyin tämän kysymyksen ensimmäisen kerran 1994, toisen kerran 2009 ja nyt kolmannen kerran 2020. Vastaus, johon päädyn tälläkin kertaa: tämä on juuri oikea hetki viedä tuotteet ja palvelut seuraavalle tasolle sekä toiminnallisuuden että ansainnan osalta.

Käynnissä oleva murros tulee kaikella todennäköisyydellä muuttamaan kaupankäynnin toimintatapoja ja kulttuuria pysyvästi:

  1. Tämä pandemia vie meidät digitalisaation seuraavalle asteelle. Toisin sanoen digitaalisuus ja sen mukanaan tuomat uudet toimintatavat näkyvät sekä ostoympäristössä että tuotteessa tai palvelussa aina sen toimituksesta käyttöönottoon ja jälkimarkkinointiin saakka.
  2. Vallitseva epävarmuus korostaa hinnoittelun merkitystä, mikä tarkoittaa tuote- ja palveluhinnoittelun kiristymistä transaktiokustannuksia unohtamatta. Hinnoittelussa on huomioitava koko ketjun taloudellinen menestyminen toiminnallisen menestymisen lisäksi.
  3. Tuotteiden ja palveluiden sisällön on istuttava haasteellisen markkinatilanteeseen ja nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin. Lisäksi tuotantoketjun on toimittava toimintaympäristön ongelmista huolimatta.

Olemme saaneet olla viimeisten vuosien aikana mukana merkittävissä tuote- ja palvelukehitys-hankkeissa mm finanssialalla ja konepajateollisuudessa. Toimialojen eroista huolimatta tuote- ja palvelukehityksessä on paljon yhteistä, niin prosesseissa, organisoitumisessa kuin johtamisessa. Näkemyksemme mukaan tässä hetkessä on ainakin kolme aluetta, joiden kehittämiseen panostamalla on saavutettavissa merkittävää hyötyä myös pandemian jälkeisessä maailmassa:

  1. Tuote- ja palvelukehityksen organisaation ja toimintamallien uudistaminen. Digitalisaatio on tuonut monia uusia tapoja toteuttaa tuote- ja palvelukehityksen prosesseja. Mutta ovatko ne nopeuttaneet prosesseja, parantaneet niiden kustannustehokkuutta tai vähentäneet resurssitarvetta? Onko organisaatiomme muuttunut työvälineiden muutoksen tahdissa? Onko tuotekehityksen organisaatio oma, irrallinen toimintonsa vai onko tuotekehitys osa koko organisaatiomme toimenkuvia? Miten johdamme tuote- ja palvelukehitystä? Onko se osa strategista ja päivittäisjohtamista selkeine vastuineen? Nopea, notkea ja äärimmäisen tehokas on tavoite.
  2. Tuotteen ja palvelun ominaisuuksien ja sisällön kehittäminen. Digitaalisuus tulee vastaan täälläkin. Etäkäyttö ja etäohjaus tuntuvat olevan päivän sanat. Pandemia saa meidät käyttämään palveluita ja tuotteita aivan uusilla tavoilla, etänä. On selvää, että nämä uudet käyttötavat tulevat jäämään pandemian jälkeenkin. Tehtävämme on saattaa tuotteemme ja palvelumme uusien käyttötapojen edellyttämälle tasolle uudistamalla rakenteita, ulkoasua, käyttöä, hallintaa, toimitusta jne.
  3. Digitaalisen ostoympäristön ja ostoprosessin rakentaminen. Myyvän yrityksen tavoitteena on luoda miellyttävä ostoympäristö niin virtuaaliseenkin kuin fyysiseenkin maailmaan. Siten, että asiakas tuntee olonsa kotoisaksi, vaikka vaihtaisi ympäristöä prosessin aikana. Myös niille tuotteille ja palveluille, joita ei vielä myydä digitaalisessa ympäristössä. Ostoprosessin kehittäminen yrityksen oman tuote- ja palveluvalikoiman esilläoloa tukevaksi ja ostopäätöstä helpottavaksi on haasteellista. Myyntivoiman panostaminen oikeaan kohtaan ja oikeaan aikaan on oman optimointinsa arvoinen asia. Vuorovaikutus on digitaalista ja/tai inhimillistä. On hyvä muistaa, että loistava verkkopalvelu ja ystävällinen, asiantunteva asiakaskohtaaminen täydentävät toisiaan.

Kehittäminen vaatii kokemusta, näkemystä ja uusia, raikkaita ideoita – siksi MINT – kanssasi etätyövälinein.

/Jukka Peltola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *